Kinderille

Eilen join viiniä Alppilassa ja oli hassua, iloista ja mukavia immeisiä! Jostain kumman syystä lähdin pois, vapaaehtoisesti tallustamaan kaatosateeseen.TÄH? Olisin voinut jäädä lämpimään kuumuuteen, nukkua yöni onnellisesti kasvihuoneessa.

Aamulla herätessäni ulkona oli kohtuu kaunis ilma, taivaalla näkyi sineä. Juuri kun ulostauduin ja suuntasin eteenpäin mintullani, alkoi vettä sataaa aivan viistona. Onneksi en jäänyt kauemmaksi aikaa tukkaani sisälle kuivattelemaan, sillä jo Pikisaaren sillalla olin MÄRKÄ. Housut liimautuivat reiskoihin ja vesinoro valui nenänvartta pitkin. Saappaat päästivät veden nopeasti läpi, samoin kuin takkini. Vihdoin pääsin kuitenkin sateesta sisätilaan.Hissin peilistä tuijotti uitettu tyttö, jonka maskarat olivat luomilla. Seitsemännessä kerroksessa minut otettiin kuitenkin onneksi lämpöisästi vastaan. Sain heti kuivat vaattehet päälle ja pian lämpeninkin punaisen villapaidan sisässä. Keltaisessa mukissa höyrysi kahvi.

Keittiössä tuoksui herkulliselta. Blinejä sain maistaa eloni ensimmäsitä kertaa ja ne olivat makosia. Päälle laitettiin kaaliporkkanahässäkkää. Pian valmistui myös leipää( oli älyttömän hyvin onnistunutta) ja "piirakkaa". Piirakat olivat...hmmm. Ei ihan sellaisia piirakoita, jollaisiksi me ne miellämme, mutta eivät ollenkaan huonoja.Oli ihanaa katselle niiden syntymistä, istuskella keittiöjakkaralla, välillä tiiraillen kaukaisuuteen ja läheisyyteen. Niin piirakoista vielä. Ne olivat vähän kuin tortellineja. Piirakat keitettiin suolavedessä ja pelastettiin lautaselle, kun he kevyinä nousivat pintaan.

Nyt olen kyllä hieman tööt. Ja jostain syystä minunkin päätäni kolottaa. Tänään on koti-ilta. Olen hilainen, mutta hei, Kiitos tästä päivästä. Tänään oli taas mukavaa!