Kuu-ukkeli

Tiedättekö sen, kun on käytettävä vierasta kieltä pidempään, niin jossain vaiheessa saattaa käydä niin, että kielitaito tuntuu huononevan. Sanoja ei tule millään mieleen, lauseet jäävät lyhkäisiksi,puhe takkuaa. Minulle on ainakin käynyt niin ja silloin ystäväni lohdutti minua sanomalla, että se vain merkitsee aivojeni tekevän töitä kielitaidon parantamiseksi. Nuo takkuisat hetket saattoivat kestää hetken ja sitten puhe todellakin kulki entistä paremmin. Ajattelin, josko samaa teoriaa voisi hyödyntää "puhumattomuudessa". Tarkoitan, että hetkeksi saattaa kääntyä sisäänpäin ja olisiko sitä sitten entistä avoimempi. Niin josko hiljaisuuden jälkeen olisi helpompi taas jakaa mietteitään...

Minä olen viettänyt melkein koko päivän täkin alla parantuakseni tästä romuskasta. Ja juuri huomasin, etten ole kuunnellut ollenkaan musiikkia tänään! Eipä ole muuten kovin useasti tapahtunut tällaista! Nyt on kovin hiljaista. Tietokoneeni hengitys ja katumelu ovat äänet, joita kuulen. No nyt juuri kuulen myös äitini äänen, koska hän luurimen toissa päässä porisee. Ei ole Takkusien pihapupua näkynyt kuukauteen. Pitäsköhän sitä minun lähtiä Kemiin...piipahtamaan...Ei pupua etsimään, mutta ihmisiä.

Tänään oli niin kovin kaunis auringonlasku ja minua kyllä harmitti, etten päässyt ihailemaan sitä elohuonetta kauemmaksi. Ja oi kuu, oi kuu. Katsokaapa nyt taivalle.UPEA! Eilen taisi muuten olla täysikuu.