myöhässä

Kerrankin kun minulla on koulua, sinä yhtenä päivänä, NIIN MYÖHÄSTYN! Kännykän herätys ei toiminut, Ja koulullehan menee kerran tunnissa se bussi numero 61! Minä herään 08.06 ja 08.30 olisi tuote-esittely siitä hampusta, VOI RYÖNÄ! Ja eilen vielä ilmoitin, että tulen kouluun 101 prosenttisella varmuudella! Noh, kyllähän minä tulinkin, vaan vähän myöhässä.

Otti kyllä päähän. Eikä ollut edes aikaa keittää kahvia. Lämmitin sitten mikroaaltouunissa eiliset kahvipannun pohjalle jääneet kahavit, maukasta. En sitten ollenkaan pidä kiireisistä aamuista. Aamulla pitää olla riittävästi aikaa ottaa suihku, tuuletella, petata sänky, keitellä kahvia ja lukea hitaasti sanomalehti läpi. Nautiskella. Ja sitten hiljakseltaan laitella kenkiä jalkaan ja suunnata bussipysäkille tai minne nyt onkaan suuntaamassa. Mutta tänä aamuna asiat ei siis niin olleet, eikä huonosti alkavasta aamusta voi olettaa kuin että se vaan jatkuu. Bussipysäkillä alakoi kyllä jo tuntumaan iloisemmalta, koska otin Nelly Furtadon kuunteluun ja melkein tanssin fuksiasaappaissani pysäkillä. Hymyilin jo. Kunnes...

Kouluun päästyäni tupsahdin luokkaan ja luokkakaverit olivat jo miettineet, josko otin sitten taas vanhigossa sen Kiimingin-bussin. Opettajakin heti ilmoitti, että minua ovat vaan odotelleet. Noh ei muuta kuin esittelyä pitämään. Upouuden muistitikun asennan koneeseen ja....EIHÄN SIELTÄ MITÄÄN AUKIA!!! Tai siis aukeaa, mutta pelkästään neliöitä. Siinä sitten yritetään säätää opettajan avustukslla, mutta EI! Pidin sitten esitelmän melkeimpä kokonaan päästä. Pompin ja palailin asioihin, liekkö he saivat mitään kuvaa hampun loistavista mahdollisuuksista esim biopolttoaineena ja funktionaalisena elintarvikkeena.Toivotaan. Noh, nyt uutta asennetta tähän päivään. Tästä tulee Ulpukka vielä hyvä!