tiistaina, elokuuta 01, 2006

Kela

Olen hermoillut tulevien opintojeni suhteen ihan liikaa tänään. Tai pikemminkin tuon Kelan tähden minä hermoillut olen. Hitto kun ahdistaa. Opintopisteitä pitäisi olla enemmän, ajankohdat selvillä, liikaa allekirjoituksia ja liitteitä ja kaikkea mukavaa mitä Kela vaatii. Niin ja sitten tuntuu, ettei opintosuunnitelma etene kuvitellulla tavalla ja uusia sääntöjäkin on sitten tullut matkalle mukaan. Miksi joku KaHa pimittää tietonsa salasanojen taakse! Tosi ärsyttävää!!Jippii, miten onkin mukavaa aloitella uutta lukukautta näissä merkeissä. Rahaa ei ole, mutta se kait ei ole mitään uutta. Harmittaa vaan, ettei pysty matkustamaan ystävien luokse, vaikka kuinka tahtoisi.

Iloinen asia on kuitenkin ollut se, että opintosihteerimme on ollut tänään hyvin avulias ja soitellut minulle muutamaan otteeseen. Mukavaa kun edes hiukan pidetään huolta. Toinen ilonaihe on tuo sohvalla tuhiseva möykky. Naurattaa, kun sinne päin tiirailen. Kuulen hengitystä.

Pitäisi lähteä kävelemään ja etsimään itselle uutta kumea pyörään, jotta voisi taas hiukan paremin ja halvemmalla liikkua paikasta toiseen.

En minä jaksakkaan kirjoittaa.