metsä

Kävin Hossassa haistelemassa metsää. Metsässä oli hyvä olla ja hengittää, vaikkakin väliin joku heitteli negatioitaan. Onneksi negatiot pystyi suodattamaan sammalella ja lupolla. "makkara" maistui ja askel nousi kohtalaisen hyvin. Oli hyvin kiintoisaa havaita kuinka makkaranviillotkin vaijhtelevat kulttuureittain. Tsekkiläiset makkarat eivät oikeastaan enää muistuttaneet ollenkaan makkaraa. Ne levahtivat ihan jonkun jalattoman vesieläimen näköiseksi. Heille ei riittänyt muutamat päällysviillot vaan päätyihin tehtiin lisäksi neljä viiltoa, todella hauskan näköisiä makkaroita. Olisinpa ottanut kuvan. Mutta kaikkihan voivat onneksi kokeilla tätä tapaa seuraavalla kerralla.

Kyllä minua kuitenkin harmitti tuon retken ajankohta, sillä olisin hyvin mielelläni ollut At The Endin keikalla torstaina. Onneksi pian pääsen uuteen yritykseen. Nyt vietän yksineloa kenties jopa neljä viikkoa, koska tmu on työkeikoilla. Aika outoa olla täällä noin pitkään yksin. On hiljaista. Ikävääv kun ei haista toista. Tänään suihkussa haistelin hänen saippuaa ja kuvittelin hänen olevan siinä vierellä. Vasta muutama päivä poissa ja minä jo etsin tuoksuja ja kaipaan valtavasti. Sängyssä on kuitenkin paljon tilaa ja olenkin nukkunut milloin L-asennossa milloin X-asennossa. Otan tilan haltuun!

Äiti ja isukki lähtivät äsken kotiin päin. Olipa kiva, kuin kävivät kylässä. Kävin hakemassa itselleni saappaat, jotka rakkaani tahtoi minun saavan. Kyllä on nyt fiinit saappaat ja askeleita seuraa naisellinen kopina. Ihan mukavaa vaihtelua tossujen suhinaan. Kopisevin askelin suuntasimme myös Toreroon, joka on vaan niin mielettömän hyvä ravintola. Taas maut hyväilivät suutani, masua ja mieltä. Pidän siitä, että annos on maukas ja kaunis ja Torerossa se toteutuu.

Nyt hieman kuumeisena käperryn suuren villapaitaan. Puhtaalla parvekkeella palaa pieni valo uudessa tunnelmallisessa lyhdyssä. Niiskutan ja puraisen palan omenasta.