joulu

Kemi ja pienet ihmisen kaltaiset oliot eli tontut. Tapasin monta tonttua viime viikonloppuna. Osa heistä oli hyvinkin ystävällisiä, vaikkain hieman hönttejä, mutta joukkoon mahtui taas niitäkin tonttuja, jotka aiheuttavat närää. Yleisesti ottaen nuo oliot ovat kyllä suloisia!

Ulkona on vihdoin pakkasta ja maa on valkea. Kävelen. Punaisessa saappaassani on reikä ja vasemman jalan varpaat ovat kaduilla kylmissään. Suutaria tarvittaisiin taas, mutta vaihtokenkiähän mulla ei sitten ole mukana. Kenties P. lainaa minulle hurmaavia tennareitaan, jotta saan nuo punaiset korjatteelle. Kemissä on siis mukava olla jälleen, vaikka pitääkin hyppiä katujen toisille puolille oman kantin pettämisen tähden. Mutta siis mukavaa on. Olihan tänne ikävä, tänne hyväntuuliseen kaupunkiin, joka antaa minulle onnen helähdyksiä ja jossa ei jokaisesta juomasta peritä maksua, heh. Koulukatu on vaihtanut omistajaa, mutta löytänyt silti uomansa uusien asukkaiden hallinnassa. Ja entinen koulukatuilija on saanut uuden kodin Peurasaaresta, joka senkin oli hyvinkin ihana uusi koti. Sohva upotti ja kodissa oli lämmin tunnelma. Rakkautta siellä oli ja odottavaa tunnelmaakin kerrakseen.

Minua paleltaa, tänään huomasin kuinka mukava olisi rakastaa. rakastakaa.