Odotusta

Tehtiin tänään "taas" huikka eteenpäin meidän projektia. Kyllä me saadaan aikaiseksi, jos vaan aloitetaan. Projektin kuvitteellisella tilalla ilmenevät ongelmat ovat aika helposti hoidettavissa esimerkiksi naapurin Jussin avustuksella. Saapi vaan keksiä ratkaisun ongelaan ja se on esim. se, että meidän naapuri on sen verta mukava, että käypi puimassa hehtaarimme pelkällä porkkanapalkalla. Toista on tosielossa, ongelmiin täytyy löytää todelliset ratkaisut. Ei ole Jussia joka ratkaisuun.



Miten voi olla odottamatta ihmisiltä mitään, ainakaan ihmisiltä joista välitämme. Odotammeko aina jotain, vaikka emme sitä tiedostaisikaan. Saako odottaa? Sitä yrittää olla odottamatta, mutta sitten havahtuu ja huomaa taas odottavansa. Ja odotukset päättyvät pettymyksiin. Jos ei odota, tai ei ainakaan liikoja,niin eteen voi tulla ainoastaan iloisia yllätyksiä? En minä tiiä, mitä mää ajattelen. Antaa olla. Odotan tuoksua kuusen:)

Ikävää kun ei ole aikaa kaikkeen. Olisi nimittäin kiva viettää aikaa Aarteen "metsästyksen" parissa. Aikaahan on tärkeisiin asioihin, eiks juu. Jätetään jotakin vähemmän tärkeää tekemättä ja otetaan aikaa tärkeään. Niin taidan tehdä. Edes pieneksi hetkeksi.