Marketissa

Kirjoitin asioita jo aikaisemmin, mutta tämä suuri, musta masiina on niin jäykkis ettei jaksanut ladata tekstiäni, joten se katosi jonnekin virtuaalimaailmaan.

Minä muistan vuoden takaisesta päivästä yllättävän paljon. Muistan mitä minulla oli päällä, kun käpyttelin keskustan kaduilla. Jalassa oli vihreät sammarit, päässä raitapipo ja takkina se minun punainen. Miten muistan senkin.. Ystäväni oli saapunut Ranskasta Suomeen vierailulle ja matkaseurana hänellä oli poikaystävä, jota en ollut ennen tavannut. Oli hienoa tavata hänet. Illalla menimme Linnanmaalle ja sieltä Hottiin, mutta sitä ennen vietin aikaa kaupungilla. Muistan seisoneeni tavaratalon edessä toisen kaverini kanssa ja tuona hetkenä tapasin uuden ihmisen, joka tupsahti siihen muistaakseni pyörän selästä. En juurikaan puhunut hänen kanssaan ,sillä puhuin pääasiassa kaverini kanssa, mutta muistan hänen kädet ja kirjan, jota hän kantoi. Ihmeellistä mitä sitä jääkin mieleen. Joidenkin kuukausien kuluttua tapasin tuon ihmisen uudelleen.Sitten uudelleen. Jossain vaiheessa huomasin hänen olevan Aarre.

…………………………….

Nyt olen Kemissä, jonne saavuin hieman yllättäen. Herätessäni sain idean tänne lähdöstä, koska tahdoin kovasti unohtaa koulun hetkeksi ja kohdata The Queenin. Hänen kanssa tahdoin katsella tanssivia palmuja ja mahtikaloja ja puhua elämistämme. Ikävä kyllä hän oli ollut yön töissä ja oli menossa tulevanakin. Minua harmitti ja häntä myös. Päätin kuitenkin lähteä ja yllättää vanhemmat. Kemin keltaiselle juna-asemalle saavuttuani kello oli 15.20. Kävelin sairaalalle kyselemään, josko äiti olisi töissä. Sisään astuessa näin hänen seisovan vastaanoton ovella ja tekevän lähtöä kotiin. Silitin hänen korvaa ja hän kääntyi yllättyen. Olipa kiva yllättää hänet. Niin pienestä oli kiinni, ettei hän ehtinyt lähteä jo kotiin.

Ajelimme Bökötillä markettiin, jossa päädyin nojailemaan pakastealtaaseen, koska kaksi vaaleanpunaista naista jäivät suistaan kiinni.( Pakastealtaasta löytyy nykyään myös perunamuusia leffaelämä-purkissa ja se on valmista seitsemässä minuutissa, bling.) Välillä kävin tarkistamassa tilanteen ja viemässä jotakin ostoskärryyn. He liikkuivat hyvin hitaasti, mutta mukavaa, että saivat jonkun lauseen vaihdettua. Ennen nojailua ehdin kierrellä melkein kaikki hyllynvälit. Tämä marketti oli kyllä tylsä paikka! Lueskelin siinä sitten pakkauksia ja seurailin ihmisiä. Lopulta naisten päät vilkkuivat limsahyllyn takaa ja vaikutti siltä, että he olivat erkaantumassa toisistaan. Niin tapahtuikin.

Äiti osti minulle mämmiä. Mämmi on aivan ihanaa!!

Ensi yön nukun uudessa pedissä. Valkeassa, levitettävässä sohvassa. Jännää, heh. Täällä on uusia mattoja ja sohva, oikein on mukavan näköistä. Kaunista täällä on kyllä aina ollut. Minä tykkään.