tiistaina, tammikuuta 13, 2009

aamupohdinnat

Elämän polkuni mutkittelee ihan hulluna. Yhdessä mutkassa seisoi olento, toisessa mutkassa toinen ja kolmannessa mutkassa kohtasinkin jo kolme hienoa elävää. Polku on kohtaamisia varten ja kohtaamisia minulle onkin sattunut viimeisen puolen vuoden aikana enemmän kuin moneen vuoteen yhteensä. Taidan olla melko vastaanottavaisessa olotilassa, sitä se onnellisuus ilmeisesti teettää. Muutos. Muutosta oli ainakin viime vuosi pullollaan - muutosta, muuttamista, mutustelua sekä muuttumista. Muutokset ovat hyvästä, vaikka sen asian hyväksyminen ottaa aikansa ja otti oman aikansa. Onneksi on muutos ja luopumisen mahdollisuus!

Minulla on uusi kaveri ( hei , olen tainnut kirjoitta hänestä jo, hih), jonka olen oppinut tuntemaan kolmen viikon aikana kohtalaisen hyvin. Hänen kanssaan on kiva höpöttää ja hieno puhua vakavasti. Hän saa minut nauramaan ja sellaiset kohtaamiset ovat kyllä arvokkaita. Me rakennamme sen, raketin, ympäristöystävällisen raketin, jolla lennämme kuuhun. Harmillista kyllä, etten nähnyt eilen illalla tv:stä tullutta ohjelmaa koskien avaruussukkuloiden rakennustekniikaa, sillä siitä olisi varmaan saanut hyviä vinkkejä. Onneksi se toinen katsoi sen ja voi laittaa tuon tiedon eteenpäin minulle ja näin homma etenee!

Olen huomannut miettiväni monia tärkeitä asioita viime aikoina. Kotia. Mikä on koti, mikä tekee kodin ja millaista kodissa on, millaista minun kodissa on ja missä se on? Kodissa on turvallista ja kotiin voi aina luottaa, kotiin voi mennä kun kaikki menee pyllylleen. Minulla on monta kotia, se on rikkaus ja se on rakkaus. Minun rakas ystäväni P. on kotini, hänelle voin AINA soittaa ja kertoa iloni ja murheeni, hänen luo olen aina tervetullut, hän on koti. Myös HL on kotini, ah, niin turvallinen paikka kaiken myllerryksen keskellä. Koti, jossa voi OLLA. Tämä huone on kotini, täällä on hyvä olla ja kerätä onnen murusia ja leipoa niistä makoisa murupiirakka. Onneksi on koti.

Hei niin, yksi toinenkin kohtaaminen on muuten tuottanut minulle viime aikoina iloa, jännitystä ja hengen haukkomista sekä nautiskelua. En tiedä mistä hän tuli ja miksi hän tuli juuri nyt. Ehkä tarvitsemme toinen toistamme juuri nyt... " Voiko elämältä saada enemmän odottamalla siltä vähemmän?"

olen väsynyt.