PMMP:tä

Aurinko paistoi ja rokki soi

Yöllis

Tänään käytin ensimmäistä kertaa soijajauhoa niiden "tipin juttujen" sijasta ja olen vallan positiivisesti yllättynyt. Jauhoista saapi hyvvää ja riittävää kiinteyttäjää. Siis lootan kiinteyttäjää! Aamusella leivoin rieskaa ja sekoleippee. Odotin, jotta pojat heräävät ja saan nauttia kahvia heidän kanssa. Vähän jälkeen kahdentoista se tapahtui. Kävin kirpparilla ja sain pienellä summalla kengät, kipposen ja hassun pelin. Tulisipa joku pelaamaan sitä peliä kanssani.

On yö, menen nukkumaan.

Taksi tuli pihalle...tulikohan tuttuja...

Ei.

Oltiin TammerFesteillä

Pieni soi kauniisti

Sankareita

punk

Niiden monien kilometrien jälkeen pääsin tänään vihdoin pyöräni selkään ja matkasin palstalleni. Sinne kuulumattomat kasvit olivat valloittaneet elintilaa minun kylvöiltäni, joten minun oli poistettava heidät. Ruohosin sellaisella tohinalla ettei mitään järkiä! Maata paljastui ja jopa muutama puutarhatuote. Kuiva maa pöllysi ja voikukkien malto värjäsi kätöseni työläiskäsiksi. Olen minä vähän pahoilla mielin, koska odotettu suuri sato taitaa jäädä saavuttamatta. Pikkasen oman onnensa nojaan minä heidät jätin tämän muuton ja pyörättömyyden ajaksi.Tosin tuota palstailua tekee ihan sellaisen puuhastelunkin tähden ja sitähän sielä vielä riittää. Oli siellä kuitenkin herneitä, ruccolaa, sallaattia, porkkanaa, maa-artisokkaakin jonkun verran ja matojen hyökkäyksen kohteeksi joutuneita punaisia retiisejä. Että jotakin tullee. Niin ja papujakin oli. Pyörällä matkat taittuvat niin paljon vaivattovammin kuin jaloilla. Nauttisin siitä edelleen, mutta tuolla matkalla etukumeni räjäht! Ottaaaa päähän! Ääni oli hurjan kova, kuin joku olisi ampunut lähisitöllä! Nyt sitten taas kävellään ja kävellään ja kävellään.. Ei kiva!

Kävelimme huonoilla jalkineilla kaupunkiin katsomaan kiinalaista punk-bändiä, joka oli mielestäni aika....LOISTAVA! Hitsi kun tuolla Lentsikan keikoilla on hauska käydä, koska pienessä tilassa hikoaa paljon ihmisiä ja suurin osa ei piilottele hyvää tunnelmaa. Monet kerrassaan riehantuvat! Eikä bänditkään piilottele nautintoa. Ei tämäkään ja he olivat siis SUBS! Miten hienoa ja hentoa liikehdintää solistilta ja yht'äkkia raivoisaa lauloa. Väliin kauniita kitarointeja,hiljaisia kuiskauksia, uintiliikkeitä ja sitten huutoa! Upeaa katseltavaa kerrassaan. Ei ollut enää mitään väliä, että kengät on ihan surkiat, kun ilo valtasi. No, täytyy kuitenkin myöntää, että keikan loputtua kylmyys muistui mieleeni ja luistin sen verta tuosta "ihan sama vaikka kakat kengulit"- tunteesta ja ostin bussimatkan. Mutta nyt täällä kotona olen taas tunnelmissa! Istun suuri huppari päällä, lämpimät villasukat jalassa syöden omenaa ja kirjoittaen hiiren valossa.

Toivottavasti tänään nukun.

Ihmismieli se on ihmeellinen. Millainen olo tuleekaan unettomuudesta ja huolesta ja kun se kuoli laukeaa...Unettomuus jatkunee. Lähden ulos.

Syksy

Hitsi kun olen vielä sen verran vanhanaikainen, etten oikein ymmrrä mitä kaikkea netistä voi mm.ostaa. Asiani koskee uutta kaappipakastintamme, jonka juuri tänään kävin ostamassa Mustasta Pörssistä(käveltyäni 10 km). Sain muka tehtyä hyvät kaupat eli eurolla halvemmalla sen minulle myivät kuin edellisessä kaupassa. Noh, päätiinpäs katsoa sen tietoja neitstä( Joo,fiksumpaa olisi tutustua tuotteeseen ennen ostoa) ja löysin heti ensimmäisestä linkistä tarjouksen, jolla olisin säästänyt yli 30 euroa! Taas opin kuulkaan jotain ja kun seuraavan kerran suunnittlen hankintoja, katson ensimmäiseksi netistä. Tämä olkoon siis opiksi myös teille muille, jotka ette vielä ole perillä virtuaalisuuden laajuudesta.

Pojat nauttivat viljaisesta ja musiikista. Minä lueskelen Kotiliesiä, jotta pysyn ajan hermoilla tärkeissä kotiaskareissa. Yritän pysyä vuoden 1966 hemoilla, sillä siltä vuodelta tuo läjä lehtiä on. Olen oppinut kuinka oivaa tarjottavaa Juusto on, koska se on sellaisenaan tarjottavaa! Myös Upo- pesukoneen hienoa kotimaista muotoilua kehutaan. Noh, onhan se...suorakulmio. Aikoinaan löysin noita vanhoja aarteita Isokoon roskiksesta ja olen lueskellut niitä aina silloin tällöin. Tänään aukaisin uuden kauniisti solmitun lehtipinon.

Ulkona on kummallisen synkkää. Ihan syksyistä.

hiiiii, kuinka korkealla

Pinkit nettaa

Kotiin

Nukuin aika kehnosti. Ulkona tuuli kolkutti ovea ja sadekin tuntui vihvoman. Pyöriskelin ja hyöriskelin saamatta unta pidemmäksi kuin tunniksi. Onneksi nukuin toissa yönä aika valtavat unet, joten ei minua vielä väsytä, illalla kenties. Minusta on kivaa, että toinen tulee tänään takaisin kotiin. kotiin, hih.

Olen nyt ollut uudessa kodissa ihan yksin muutaman päivän. Eilen minulla oli valtavan yksinäinen olo. YKSINÄINEN. Se ei suinkaa johtunut siitä, että olin yksin, tai no pikkasen kuitenkinn, mutta tarkoitan taas tätä yksinolon ja yksinäisyden eroa. Minulla on harvoin yksinäinen olo, mutta eilen oli kyllä niiiiin paljon. Lisää pontta yksinäisyydelle antoi tieto siitä, että suurin osa kavereista on jossain reissussa pitämässä poppoolla hauskaa. Olisin lähtenyt Rovaniemelle , jos varoitusaika olisi ollut enemmän kuin 15 minuuttia!Ja minä kun olen tottunut siihenkin, että kohtaan keittiössä jonkun elävän olennon ja nyt ketään ei ole ollut kohdattavissa. Siellä minä sitten Linnansaressa istuskelin ja nyyhkytin. Onneksi S tuli illalla kyläilemään ja nauttimaan hetkisen teestä.

Kunhan suihkusta pääsen niin lähden taas eiliseen tapaan kävelemään Limingantulliin ja tällä kertaa tahdon onnistua pakastimen ostossa. Eilen kävelin sinne turhaan huomatakseni, ettei minulla ole rahaa. Tuli sitten tehtyä 8,5 kilometrin tallustelu. Saisinpa Mintun pian kuntoon! Otan työkalut mukaan ja yritän murtaa lukon. Jos en onnistu, pyydän apua.

Höpinöitä

Hemaiseva, kuuma, valoisa ja eläimellinen oli mulkosilmien mukava ilta. Kauniiden mulkosilmien, tahdon painottaa. Noilla mulkosilmillä hurmataan, hih. Illan valoon punaiseen ja hiljaiseen piknikkiin päättyi iltamme. Seuranamme hyttyset, nouseva aurinko ja naispuolinen vesilintu nimeltä Heikki. Heikki ihmetytti meitä läheisyydellään ja luottavaisuudellaan syöden kädestä yöpalaa. Kuinka suloiset hänen jalkansa sitten olivatkaan. Läps, läps ja läps..

Matot kaakkoon

Kodissa tuulee leppoisasti, koti on ihana. Nyt. Kamat ovat siis viimein täällä ja se tuo minulle mielenrauhaa. Ei muuta kuin matot vinoon, kuolleet kukat pois ja elovoimaa asuntoon. Virratkoon vapaasti ja tuokoon meille onnea!

Tänään olen jo kävelleyt n. seitsemän kilometriä ja kohta lähden uudelleen matkaan. Kävin kaupungilla, joka on saanut ihan uuden merkityksen muutettuani pois sieltä. Teki heti ieli soitella kavereille, että tavataan ja juodaan limpparia! Mintun avain on hukassa, joten sen tähden ihmisvoimalla mennään.

Tämän viikonlopun suunnitelmat ovat muuttuneet aika monta kertaa ja päädyin siis siihen, että olenkin täällä. Vaan eipä siinä mittään. Tämähän on mukavaa. Ensin piti lähteä Tampereelle ja Turkuun, sitten vaan Tampereelle ja lopuksi Konemehtään. Innostukseni lopahti tilin saldoon ja sain jo toisenkin innostumaan. Hamitti ilmoittaa, ettei tästä mitään tulekaan. Ja se on vähän harmi etten pääse Viinikkaan. Noh toisella kertaa sitten. Aika on se mitä minulla on.

T ja M sitten pakkasivat kamansa ja läksivät ajelemaan kohti Etelää kahdestaan. Aika jännää, että lapsuuden/nuoruuden tuttu onkin yht'äkkiä tekemisissä juuri T:n kanssa. Mukavaahan se sellainenkin on.

Minä puolestaan tapaan uuden tuttavuuden. Menemme bileisiin. En ole käynyt uusien ihmisten bileissä piiiiitkään aikaan. Viimeinen kerta taisi olla jouluna Raahessa. Jee siis! Nyt jatkan kahvittelua ja Dredgen fiilistelyä ja pian sitten talsimaan.

Tiiviisti pakattuna

Kun osaa järjestää, niin mahtuu

Loistava apu !

Kaihdin

Ahistus

Pää on kipeä, ai. Olen ollut sisällä koko päivän lukuun ottamatta pientä hetkeä, jolloin hain takapihalta itselleni laatikon. Niin ja työnsin kerran pääni ulos ikkunasta heittääkseni avaimen alhaalla odottavalle. Luin juuri ystäväni päivästä, joka on ollut Erityisen Hyvä. Minun päiväni on ollut Erityisen Huono! Ärsyttää. Minua vaan stressaa tämä muutto. Tai se, että kamoja on kahdessa paikassa, eikä toisessa päässä voi laittaa kamoja paikoilleen ennen kuin on siivonnut. Ja sitten pitää siivota täällä toisessakin päässä. Ja kamoja vaan tulee koko ajan lisää. Omistaminen on sitten aika kakkaa. Ainakin jossain mielessä. Se tekee lähtemisestä vaikeampaa ja ahdistavampaa. Olen luopunut aika paljosta(jes!). Siis materiasta ja tilalle tulee toivottavasti jotain muuta mukavampaa.

Mikään ei tunu olevan kunnossa ennen kuin koti on kunnossa. En jaksa elää pomppimalla kamojen yli särkien varpaita. Tiedän, ettei tätä nyt niin kauan ole kestänyt , mutta tätä tyttöä se nyt vaan sattuu ottamaan päähän! Eikä voi lähteä pois, koska se jurraisi vaan päässä., siis se totuus, joka kuitenkin odottaisi palatessa.


Olisin varmasti ollut itku silmässä loppu illankin, mutta onneksi Punapipo pistäytyi ja sitten alkoi elo taas hymyilyttää. Ei kyllä ihan heti, mutta sen jälkeen kun sai purkaa mietteitä.. Oli paljon mukavampi pakkailla ja siivoilla kun toinen auttoi hetken ja oli vaan läsnä. Hän löysi kaapeista paljon minulle kuuluvaa ja jotain joka omistettiin minulle. Kiitokset hänelle. Joskus minä kyllä kaipaan tyttökaveria...