lauantaina, joulukuuta 31, 2005

Vuosi vaihtuu

Huomenna alkaa uusi vuosi, vuosi 2006. Kun tänään mietin tätä, kohta mennyttä vuotta voin hymyilllä. Paljon on kyllä taas tapahtunut ja olen tavannut todella runsaan määrään uusia, mukavia, ihania ihmisiä. Jotkut ovat jääneet taakse, kukaan ei ole tullut tilalle, vaan siihen rinnalle hengailemaan. Pienet kohtaamisetkin ovat olleet hyvin mieleen painuvia, monia kohtaamiani ihmisiä tuskin tulen koskaan enää silmäilemään, mutta jäivät mieleen kuitenkin.

Vuosi sitten valmistauduttiin huolella Körbärsvägenillä kohti tulevaa juhlaa. OIi jännittävää. Nyt valmistaudun Kamelini juhliin, yhtä huolella näihinkin. Uusia ihmisiä on sielläkin varmasti monta:) En ole koskaan katsellut Oulussa aaton ilotulituksia, kenties tänään. Tulittakaa ilolla!

Isokoo täyttyy mustista säkeistä, laatikoista ja irallaan olevista tavaroista. Tänään muutetaan. Ihmiset vaihtavat paikkaa. Yksi lähtee kokonaan, toinen muuttaa Kylppärikujan ensimmäiseen asuntoon ja kolmas tulee melkein uutena asukkina edellä mainitun kadun viimeiseen asuntoon. Tervetuloa ja onnea uuteen kotiin.

Toivotan kaikille onnellista uuden vuode alkua ja nautinnollista tätä iltaa. Olkaa ihmiset varovaisia niiden rakettien kanssa!

torstaina, joulukuuta 29, 2005

Pala yötä Manhattanilla
Ajettiin Raaheen
Kaikkialla oli vain lunta, ei ihmisiä missään..
HL Pihlajatiellä
Bökötin takapenkillä
Flogistonia Koodissa
Kemin uusin kirppis

maanantaina, joulukuuta 26, 2005

Pään pienentyminen

Pääni pienenee sitä mukaa kun jokin etenee poskionteloissa. Tai siis pelkkä liike ei saa päätäni pienentymään, mutta jos liike on tarpeeksi voimakas työntämään suurentavan massan ulos, niin silloin...pääni pienenee. Mukava ja samalla epämiellyttävä tunne. Olen ollut naatti ja siponei ja toivon, että pääni pienentyminen saisi aikaan myös energian lisääntymistä.
Tänään on Tapani ja minä juon kahvia tietokoneen edessä. En uskalla istua keittiön päydän ääreen, koska sitä koristaa valkea joululiina ja minusta tuntuu, että sen likaamisen vaaraa piilee voimakkaana näin aamusella. ja jos se likaantuisi, niin HUI!!! Ei minua tosin yhtään pelota, että kaadan maitokahvini näppäimistölle, muttaTuo liina taitaa olla jonkinlainen mörkö minulle.
HL ei ole kotona. Ei ollut yötäkään. Läksivät eilen porukalla vaihtamaan kuulumisia varmaan gölgin äärelle, joo niin varmaan:) Minä jäin Pihlajatielle, porisin vielä hetken Keijun kanssa ja saatoin hänet Rytikariin. Palasin ja katselin leffaa Äitini kanssa. Join mineraalivettä ja napostelin lakua.Isukku laittoi päätä tyynyyn jo kahdeksan aikaan, en ehtinyt toivottaa hyvää yötä.Ennen Keijun tuloa minulla oli mielessä tooosi hyvä idea, että hyppään seuraavaan junaan, joka viilettää etelään. Se tuntui niin hyvältä idealta!Innostuin. En ajatellut mitään muuta. Mutta ihan hyvä kait etten hypänny, koska flunssaisena en olisi ehkä kuitenkaan jaksanut kovin ilakoida.
Pukki toi lahjoja, Olin ilmeisesti ollut hyvinkin kilttinä. Sain keittiövälineitä mukeista munakelloon ja lasagnevuoasta essuun. Pukki toi myös PMMP:n levyn, kalenterin uudelle vuodelle, sukat ja jotain muuta mukavaa. Aattona kävelin ulkona auraamattomilla teilla 50 minuuttia, enkä törmännyt muihin. Kukaan ei liikkunut ulkosalla. Lunta tuli koko ajan enemmän ja enemmän ja se kenties verotti ulkoilijoita aaton lisäksi. Isukki kävi putsailemassa tonttuaan moneen otteeseen, koska sen silmät meinasivat muurautua umpeen ja täytyyhän tontun sentään nähdä, jos meinaa kököttää koko talven samassa paikassa.
Kitara soi läppärin kautta ja minulla on hyvä mieli. Nyt olen yksin kotona. On rauhallista... Iltapäivällä tapaan ihmisiä ja heidän joukossaan on myös pieni, söpö menninkäis-tyttö. Kiva kuulla millaisia leikkejä hän on ulkona leikkinyt ja kuinka joulujuhlassa laulanut sekä tietysti mitä Pukki hänelle toi.

perjantaina, joulukuuta 23, 2005

kastikeet jossain..

Kastikkeessa täytyy olla täydellinen koostumus, kuusi on oltava täydellinen, eikä saa juurikaan varisuttaa neulasia, ei edes kun se sisälle kannetaan. Laulut on oltava kovalla,toinen tahtoisi hiljemmalle. Pyritään täydellisyyteen ja jokaisella on siitä erilainen mielikuva ja sehän aiheuttaa melkeinpä väistämättä eripuraa ja huh. Hei Ihmiset, nautitaan vaan ja ollaan. jos kastike on möllöistä, niin jätetään lautaselle ja syödään sitä mikä maistuu. Jos puuro on palanut pohjaan, niin nati olla, ei me kyllä jouluna nälkään kuolla.
Toivotaan huomisesta parempaa kuin tästä päivästä. Kuivataan kyyneleet ja unohdetaan anteeksiannon jälkeen.
Joulua. Tähtösiä. Tuikkeita. Hurmaavaa kuusen tuoksua ja nautintoja. Pelataan Afrikan Tähteä ja etsitään aarretta. Aarre kaunistaa. Ainakin minua. Auvoisaa aattoa, kulkusten kilinää ja taikaa...

Kipeänä

Minulla on sellainen olo, että joku painaa silmäluomiani. Ei kovin lujasti, mutta painaa silti. Niin siis köhää ilmassa ja eilen menetin miltei kokonaan ääneni. Tein äskettäin Turtles palapelin ja 16 palan leppäkerttu palapelin:)

Eilen Koodissa oli tooosi kivaa! 10 vuoden takaisia ja sitä nuorempia muistoja muistoja palasi selvästi mieleen.. Nauratti.

Keittiössä Skinkka uunissa, tuoksuu kohta.

keskiviikkona, joulukuuta 21, 2005

Kristallia

Käytiin Tamppiksessa kilistelemässä kristalleja. Se kenen valitsemasta lasista kuului kirkkain ääni voitti ja hävijäjä joutui ostamaan jotakin voittajalle. Minä sain kanelia:) Kaneli on terveellistä. Minun valitsemasta 15 euron lasista kuului siis kirkkain ääni.Äitini pitäisi siitä lasista.
Olen syönyt rasiallisen Mynthoneita. Tällä kertaa ostin Prismasta eucalyptuksia mintun sijasta. En ole Oulussa nähnyt niitä. Stocmannillakin on vaan niitä tavallisia sinisiä. Eihän tavallisuudessa sinäänsä ole mitään huonoa, en vain pidä sinisten mausta.
Colavesi kiemurtelee masussa(kenties myös puolukka).Kohta takaisin Latukaduelle täältä Takitsun koululta. Latukatu ei muutu , vaikka aika kuluu. Kaikki on suht entisellään. Vanhat kuvat ja syntymäpäivä lahjat ovat edelleen samoilla paikoilla, muutama pulu on tosin tullut istumaan pianon päälle ja pokaalit lisääntyvät vuosi vuodelta, mutta muuten... Huomenna latukadun porukka lisääntyy kun kone saapuu asemalle ja tuo mukanaan Helsingin tuliaisen.

Punainen tori

Pilvisyys vaihtelee puolipilvisestä pilviseen ja lämpötila on noin- 20 astetta. Aurinkokin on pilkistellyt ja täällä Hepolandiassa on uskomattoman kaunista. Sukkapuikkojen kilinästä ei tule loppua. Sukat valmistuvat ja uudet tekevät taas tuloaan. Tällä kertaa näyttäisi tulevan pienet, värikkäät sukat ilmeisesti hyvin pienelle ihmiselle. niin siis kutojana en toimi minä, en todellakaan, vaan siskoni. Minä juon TAAS gölgiä ja odottelen saunan lämpenemistä. Joku soittelee meille häläreitä...
Päivällä kävimmä keskustassa kirppiksillä. kemiin on avattu uusi kirppis nimeltään Punainen Tori. Ikkunassa on kaksi punaista lippua ja nimen lisäksi vielä punainen tähti. Ostin punaisen seinäkellon, jonka tiktatus kuuluu tänne viereiseenkin huoneeseen. Kellon lisäksi mukaan lähti sadevesimittari 40 sentillä! Hulvatonta. Ensi kesänä seurailen sitten sademääriä:)
Lähetin tänään vielä muutaman kortin. Kemin postista oli joulumerkit loppuneet. Sain tilalle marjoja. Taas sain uskomattoman iloista palvelua ja porisin tädin kanssa lomailusta ja koulusta. Mikä noissa Posteissa on, ku sieltä saa niin ihanaa palvelua. Muistin taas heitä kehua.Coronan kautta menimmä kotsaan. Coronan parkkipaikalla tuoksui epämiellyttävä kala, mutta onneksi sininen hetki vei huomioni kauneuteen. Huomenna muuten päivät taas pitenevät. Yöttömään yöhön on silti matkaa.
Huomenna kyläilemään ja sitten bändejä kuuntelemaan Koodiin. Tiedossa on kaksi kemiläistä kokoonpanoa ( Flogiston ja Punainen hattu) ja luvassa on tuttujen kohtaamisia. Mukavaa. Nyt saunaan ja sitten taidan pelata vähän Super Mariota ja sytytän kynttilän.

tiistaina, joulukuuta 20, 2005

rautaa

Leivon leipää. Toinen pellilinen uunissa ja minulla monta rautaa tulessa. Leipomisen ohella pakkaan, silitän, paketoin, kirjoitan, laulan ja ohoo nyt tuli odottamani Krea, joten tämä kirjoittelu loppuupi tähän. Kahden tunnin kuluttua hyppään junaan ja matkaan kohti Kemiä. Joulua taloon ja ihanaa leivän tuoksua!
Siirappi purkki pestään ja kuletetaan oikeaan roskikseen
Paineella ulos aukosta
Putous

maanantaina, joulukuuta 19, 2005

VeeÄmmän kans on mukava tehä halakoja
Sorvia vauhdilla
Mikä pieni tuolla kätösessä..
Mnjäääää
Flamencoa Nukulla
Lentoon
Huivissa
The God of Ginger
Huuto
Iskän tonttu Pihlajatiellä

perjantaina, joulukuuta 16, 2005

Gengulit
Pääsisipä pian käyttämään

torstaina, joulukuuta 15, 2005

Skulessa
Läpä keikalla
Pirtsa!

hammasharja

Aamun raikkaudessa kävelin kotiin Alppilasta. hieman meinasi olla kiukku kylmyydestä johtuen, mutta jo kirppiksen kohdalla lämpenin ja samalla aloin nauttimaan tuosta kauniista maisemasta. Vitsi ulkona on kaunista! Ja niin leppoisa ilma. Voisi vaikka lähteä tekemään piruetteja jäälle:) En voi olla ihailematta. Taivas sininen, maa puhtaan valkoinen.

Neljänteen kerrokseen saapuessani kuulin sähköhammasharjan surinan. Miten pieniä ääniä käytävään kuuluukaan. Ja mitä ääniä täällä päästelemmekään.Paukku oli siis vielä kotona ja sain vahtaa hänen kanssa lauseita. Mukavaa.Hän ei muuten kuullut saapumistani ja säikähti hieman, kun minut havaitsi. Oli hassun kuuloista tuo hammasharjan surina. Se läheni ja etääntyi. Tiesi missä tuo nainen kulki.

Olipa muuten hienoa tulla näin puhtaaseen kotiin. Ei juokse pähkinät enää ympäri pyöreää pöytää. Ja kuolleet kaverit on noukittu pois laatikoista ja lattialta. Roskikseen he menivät.

Asiasta kukkikseen.Isokoolle tulee suuri paketti. Pojat sen ilmeisesti meille kantavat ja vievät vanhan samalla pois. Tuo suuri lahja on uusi jääkaappi!!! Hienoa, sillä entinen on aika entinen. Keskipala tipahtaa, kun oven aukaisee ja pakastimeen mentäessä paluu on hankalaa. Sitä ovea joutuu vähän säätämään. Sellainen nopea liike oikealle, nosto ja työntö. Kaapin hurina on voimistunut tällä viikollaa entisestään ja jo vuoden päivät on kaapissa ollut kippo veden keruuta varten. Joskus olemme unohtaneet tyhjentää vesiastian, jolloin vesi on tulvinut vihanneslaatikkoon. Ei hyvä.Mahtaa olla outoa huomata hiljaisuus keittiössämme. Hurina on kuitenkin ollut aika äänekäs. Saammekohan kahvan...hmmm. Sähkölaskukin varmaan pienenee hieman, koska entinen on ollut sellainen syöppö!

Lähden kartsalle kuupoilemaan. Divariin ja Juuttiin. Ja sitten menen Osmaneille kyläilemään. Illalla minulla on treffit. Menen SokeriJussin Kievariin syömään. Paistettua Maivaa samettisella muusilla....



keskiviikkona, joulukuuta 14, 2005

Tuolla metsän takana on kouluni.
Täällä odottelin bussi nro 61 ja missasin sen. Kävelin takaisin koululle.
Siivouspäivää IsoKoolla. Aika hyvä urakka.
Paukku kaivoi viemäristä jotain,mistä en ehkä laitakkaan kuvaa tänne! Huh, puistattaa!
Ja sitten vähän tukkaakin
Piian pyykit

maanantaina, joulukuuta 12, 2005

lintu

Kuulin kevätlinnun laulavan. Epätodellista. Tää liittyy varmaan samaan ilmiöön ku ,että nenäni haistaa vuodenaikoja outoina hetkinä. Vai laulaako samat linnut keväällä ja nyt? Siis huomioon ei oteta puluja.
Nyt lämmittelen reiskojani mukavan yökävelyn jälkeen. Nyt on hyvä mieli. Hyvällä mielellä on paaaljon parempi mennä unimaahan kuin kiukkuisella mielellä:) Ja sinne siis!
Tonttuja
Siellä oli lintuja
Hiutale ja Punapipo

Odotusta

Tehtiin tänään "taas" huikka eteenpäin meidän projektia. Kyllä me saadaan aikaiseksi, jos vaan aloitetaan. Projektin kuvitteellisella tilalla ilmenevät ongelmat ovat aika helposti hoidettavissa esimerkiksi naapurin Jussin avustuksella. Saapi vaan keksiä ratkaisun ongelaan ja se on esim. se, että meidän naapuri on sen verta mukava, että käypi puimassa hehtaarimme pelkällä porkkanapalkalla. Toista on tosielossa, ongelmiin täytyy löytää todelliset ratkaisut. Ei ole Jussia joka ratkaisuun.



Miten voi olla odottamatta ihmisiltä mitään, ainakaan ihmisiltä joista välitämme. Odotammeko aina jotain, vaikka emme sitä tiedostaisikaan. Saako odottaa? Sitä yrittää olla odottamatta, mutta sitten havahtuu ja huomaa taas odottavansa. Ja odotukset päättyvät pettymyksiin. Jos ei odota, tai ei ainakaan liikoja,niin eteen voi tulla ainoastaan iloisia yllätyksiä? En minä tiiä, mitä mää ajattelen. Antaa olla. Odotan tuoksua kuusen:)

Ikävää kun ei ole aikaa kaikkeen. Olisi nimittäin kiva viettää aikaa Aarteen "metsästyksen" parissa. Aikaahan on tärkeisiin asioihin, eiks juu. Jätetään jotakin vähemmän tärkeää tekemättä ja otetaan aikaa tärkeään. Niin taidan tehdä. Edes pieneksi hetkeksi.

sunnuntaina, joulukuuta 11, 2005

Kuin uusi

Nuorennusta

En tiennytkään, että kahvinkeittimemme voi oikeasti hehkua tuollaista valkoisuutta. Minä kannoin hänet johto maassa laahaten Kylppärikujalle ja pesin kahvitahrat pois. Kahvinkeitin koki kyllä todellisen nuorennusleikkauksen. Tuo masiina on hankittu kirpputorilta useita vuosia sitten ja marraskuun lopulla luulin hänen jo jäävän eläkkeelle, mutta sitten hän pirtsyikin uudelleen, joten päätimme jatkaa työsuhdetta.

Eilen olin siis Terviksessä ja La Pandillan keikka oli kerrassaan mahtava! Tervis oli aivan täynnä ja ihmiset olivat iloisia, taputtivat ja hurrasivat kovasti eivätkä tahtoneet keikan loppuvan, vaan osoittivat hurjasti suosiota. Heidän oli soitettava vielä.Olin hyvin iloinen noiden taitavien soittajien puolesta. Keikan loputtua halasin tyttöä ja kerroin olevani hänestä ylpeä.Kävelin kotiin hymy huulilla.

Nyt kuuntelen Ernesto Aeroflotin viidettä albumia. Viidettä kertaa se on myös kuuntelussa ja olen tullut tulokseen:pidän:) Ja eilen opin muuten linkityksen, joten tuossa on nyt elämäni ensimmäinen linkki, hih. Niin siis jos ei emaileja oteta huomioon.

Taidan käväistä Tiimarissa. Kynttilät taas loppu. Yksi jutska vielä. Meidän yläkerrassa on sellainen lompakkokone. Ei tarvitse kun laittaa esimerkiksi käytöstä poistettu( tai käytössä oleva) huopabaskeri koneeseen, vääntää vipu numero 60 kohdalle ja laittaa kone päälle. Kone pyörii sellaiset 1,5 tuntia ja sitten....lompakko on valmis. Lompsa saattaa vaatia vielä hieman työstämista, kuten napin laittoa, mutta aika kätevää silti!

Upea keikka!!!La Pandilla Terviksessä
Huilua
Flamencokitara SOI
Paukku
Laulan

lauantaina, joulukuuta 10, 2005

Kuplia

Pojat suuntasivat kulkunsa kohti numero neljääkymmentäviittä. Minä jäin puolessa matkaa välille. Päivällä tein jäykkää yhteistyötä minulle tärkeän Mintun kanssa. Eihän se toki Mintun syy ole, että hän on vähän kankeana. Tämä saapunut kylmyys nyt vaan vaikuttaa jäykistävästi myös hänen niveliinsä. Turhaan siis hänelle kiukuttelen,pääsimme kuitenkin Alppilaan. Tunsin kipua käsissäni, pääasiassa sormissani. Mintun kanssa rullattiin kuitenni sellaista vauhtia, että viima puri uusien vanttuiden läpi suoraan iholle. En lämmennyt kokonaan tunnin aikanakaan, mutta ostin loistavia kirjoja. Satuja ja neuvoja arkielämään.

Petivaatteet olivat tuultumassa runsaat 12 tuntia. Tapoin pieniä otuksia, jotka saattavat aiheuttaa tukkoisuutta. Itseasiassa murhasin, sillä teko oli täysin suunniteltu. Petivaatteeton sänky on kova. Loikoilin kovalla sängyllän, ylläni suuri retrohenkinen musta huppari(pidän kovasti suurista huppareista) .Kuuntelin musiikkia kynttilän valossa ja puhaltelin viimeiset kuplikset. Liuos oli tainnut jo ohentua pisteeseen, jossa oli miltei mahdotonta olla saamatta roiskeita silmilleni. Kuplikset eivät siis pysyneet kuplana, vaan räiskähtelivät kasvoilleni. Huomenna teen kenties uuden liuoksen. Jos siihen laittaa sokeria, niin kuplat pysyvät paremmin koossa. En ole muuten aikaisemmin puhallellut kuplia pakkasella..


Äiti oli jo tehnyt miltei kaikki jouluruoat valmihiksi. Siis laatikot ja kermatortut. Hän on aikaisessa, mahtaa saada madon.Minun tehtäväkseni jääpi alkuruoan eli punajuurisopan valmistus sekä leivän leivonta. Päätimme myös luopua lohesta ja siirtyä silakkapihveihin.

Kello on jo aika paljon, jotta minä ryykään raikkaaseen sänkyyn. Kaunista unta, valkeaa lunta...
A Pöttyös az igazi!!!Puszi!

perjantaina, joulukuuta 09, 2005

Ulla the rosy-cheeked icicle on her way to Alppila fleamarket.
Sunny...

torstaina, joulukuuta 08, 2005

Luomella

Juttelen siskoni kanssa mm. keitoista. Keitot on sitten oivaa ruokaa varsinkin näin talvella. Tänään tuoksui talvi ensimmäistä kertaa. Tai siis minun nenänänihän yleensä haistaa eri vuodenajat aivan ihmeelliseen aikaan, kesällä talven, keväällä taas talven ja yht'äkkiä syksyn. Mutta nyt talviaikaan, haistoin ensimmäisen kerran siis itse talven. Kun laittaa tarpeeksi vaatetta, voi nauttia hymyssä suin tästä kauneudesta. Ihana tunne kun ripset jäätyvät. Tosin jos niissä sattuu olemaan maskaraa, niin se kyllä tuppaa sitten sulatuksen jälkeen olemaan poskella ja luomella. Mutta eihän se mitään:) Niin ja se kun kaulaliina huurtuu suun kohdalta, ah, kyllä talvi on täällä!

Tänään ollaan mietitty pakkauksia meidän lanseerausvaiheessa olevalle tuotteelle. Niin siis kuvitteelliselle tuotteelle.

Nyt pyykkiä koneeseen. Kotihousut vaihtoon elikä pinkkiä pöksyä ysäriverskojen tilalle:)

keskiviikkona, joulukuuta 07, 2005

Snow angel