DUHA

Kertaan vielä netistä havaintomatriisia ja muita tilasto-opin käsitteitä ja toivon, että huomisen jälkeen saan jättää tämän aiheen, kunnes joskus tilastoin tekemisiäni. Kaksi päivää on ollut aika hölömö olo, koska olen pääasiassa nukkunut. Tänään heräsin aamulla, mutta nousin pedistä oikeastaan vasta viiden aikaan päivällä. En muista olleeni näin voipunut koskaan. Toivottavasti kahden päivän lepäily on tehnyt jotakin parantumisen hyväksi, sillä sairastelu aiheuttaa vähän mielipahaakin, koska ei pääse hauskuttelemaan. Punaisessa pedissä oli kuitenkin mukava ja lämmin olla. Unien välissä lueskelin ja haaveilin. Ja ruokapäydässä naureskelin hassuille jutuille.

Taivas

Harmi

Minun vastustuskyky pöpöjä vastaan lähentelee nollaa ja sen tähden eilinen meni plörinäksi. vitsi, että tätä tyttöä HARMITTI! Kattelin sitten omalla sohvalla, yksin hömppäleffaa ja jäkistä. Väliajalla keittelin inkivääri-chili-sitruunateetä, vedin c-vitamiinia ja buranaa. Nyt olo tuntuu kyllä paremmalta ja toivotaan , että tunne kestää loppuun saakka:) Join tuossa tuota lunssajuomaa lisää ja nyt sininen muki on täytetty kuumalla kaakaolla.

Ilma on mitä mahtavin ja jos en olisi tässä tilassa eli hieman kipeänä, olisin ehdottomasti ulkoilemassa ja hankkimassa poskiin punaa. Sauvat viuhtoisivat hurjaa vauhtia ja välillä niistäisin ilmaan. Nyt olen kuitenkin sisällä ja tyydyn ihailemaan auringoa täältä käsin. Tänään hypätään bussi nro 9 Kempeleeseen, josta jatkamma Raaheen. Pitäisi kehittää jotain asustetta. Ja pitäisi soittaa lukkosepälle, koska puolet avaimesta on nyt siellä lukon sisällä, eikä tuosta ovesta oikein pääse sisälle. vaan eihän se mitään, ei se ainakaan suuri ongelma ole. Siitä vaan soittamaan ja onni on muuten, että meillä on kaksi ovea.

jäkistä

Mietin tuossa, että onkohan kaupungissamme ollut talvirieha, koska kadulla tuoksuu vahvasti makkara. Ihmisvilinä hiljenee jo nyt, vaikka kello on vasta seitsemän. Liekkö syynä saunan lämmittäminen ,vaiko suurta kiinnostusta herättänyt urheilulaji CURLING. Niin siellähän se finaali taitaisi olla menossa. Minuakin kosiskeltiin kisastudioon , mutta jätin ensimmäisen lajin väliin ja liityn mukavaan seuraan vasta jäkiksen alettua. Sitä ennen olisi tarjolla livenä tuota lajia ja itsekin voisin osallistua, tosin minulla olisi käytössä jääpallomaila, mutta liekkö se meidän pelejä hidastaisi, koska tämä porukka on jäällä vain "harrastusmielessä":) Menen siis Kaijoon.

Uusittu huone

LuontoÄipällä on kevätnuha

Mä vaan vitsailin

Kauniit hampaat

Negatiivi

Tenttiin, tenttiin, tenttiin lukua. Illalla käyn kuitenkin Sankkarissa katsomassa tuttuja ja kuulostelemassa heidän mietteitä. Ahdistaa, koska tuntuu et pitäsi vaan olla kotona ja lukea. Tiedän kyllä , ettei se minulta onnistu, siis sellainen viiden tunnin intensiivinen lukeminen. Kait sitä sen takia pitäisikin olla vaan kotona ja välillä hommata jotain pientä ja sit taas lukea sivu. En minä sano, että olisi ikävä mennä ihmisten iloiseen seuraan, en toki, on vaan aika ressi. Ja sitten ku tulee vielä sellaisia ikäviä henkäyksiä, negatiivista energiaa..

Luonnontuotteet-kurssi järjestetään toukokuun ja elokuun välisenä aikana.Jip! Kurssi vaikuttaa onneksi kiinnostavalta. Käsiteltäviä aiheita on muun muassa kasvivärjäsy, korukivet pajutyöt, yrtit ym. Se voisi olla tämän kevään kohokohta...

No jooo "kohta" on taas viikonloppu ja kivaa vietettä tiedossa. Minä oikeastaan odotan jo, vaikka on vasta keskiviiko. Viikonloppuna voi pistää mietteet jonnekin muualle.

Viher ja Pinkki

Rakkautta

15 vuoden kuluttua

Annoin kummitytölle lahjan, jonka hän saapi avata vasta viidentoista vuoden kuluttua:) Huh, se tuntuu kyllä niin kaukaiselta... Toivotaan, että kuori pysyy tallessa. Sinne lappoi kyllä sakkai ja lämpötila nousi korkialle. Ei ollut kylmä! "Emäntä" oli laittanut pöydän koriaksi. Oli kiva käydä.
Kotiin saavuttuani nukahdin hetkeksi ja heräsin, kun jokin tepasteli keittiössä. Väsy tuli kyllä tosi yllättäen, vaikka olinkin hieman odotellut sen saapumista, koska nukuin vain joitakin tunteja yöllä. Ihan muuta minun olisi kyllä pitäny tehdä, siis nukkumisen sijaan..

Paleli kun heräsin ja sille oli tehtävä jotakin. Ensiksi Vilukissaa tulemaan, muutama hyppy keittiön lattialla ja sitten päätin alkaa siirteleen huonekaluja. Kolme sohvaa vaihtoi paikkaa ja töllö lähti elohuoneesta pois. Ihanan helposti huonekalut vaihtavat paikkaa, koska ei tarvitse varoa juuri mitään. Työntää taikka vetää paikasta toiseen, että terkkuja vaan naapureille.

Varttia vaille yhdeksän oli pakko juosta Anttilaan, koska tuli niin kova jano, jonka tahdoin välttämättä tyrehdyttää limsalla. Maistuipa unelmaiselle. Mistä mulle tulikin niin kova jano...sinapista?Niin, Ei täällä vielä ihan valmista ole, mutta ihan kivalle näyttää, koska jo vaihtelu tuottaa iloa. Jotenkin erilaista hengittää.


Tänään näin ensimmäistä kertaa studion ja tänään myös kauan kadoksissa olleet lapaset löysivät omistajansa. Studiosta vielä sen verran, että se oli siis sellainen, missä tehdään mussiikkia, heh;) Suosittelen kuuntelemaan,mitä siellä on saatu aikaiseksi! Mielestäni aika loistavaa tuotosta.

Jalalla koriasti ja koko tanssilattia haltuun

Dancing Queens

Saveli

Marketissa

Kirjoitin asioita jo aikaisemmin, mutta tämä suuri, musta masiina on niin jäykkis ettei jaksanut ladata tekstiäni, joten se katosi jonnekin virtuaalimaailmaan.

Minä muistan vuoden takaisesta päivästä yllättävän paljon. Muistan mitä minulla oli päällä, kun käpyttelin keskustan kaduilla. Jalassa oli vihreät sammarit, päässä raitapipo ja takkina se minun punainen. Miten muistan senkin.. Ystäväni oli saapunut Ranskasta Suomeen vierailulle ja matkaseurana hänellä oli poikaystävä, jota en ollut ennen tavannut. Oli hienoa tavata hänet. Illalla menimme Linnanmaalle ja sieltä Hottiin, mutta sitä ennen vietin aikaa kaupungilla. Muistan seisoneeni tavaratalon edessä toisen kaverini kanssa ja tuona hetkenä tapasin uuden ihmisen, joka tupsahti siihen muistaakseni pyörän selästä. En juurikaan puhunut hänen kanssaan ,sillä puhuin pääasiassa kaverini kanssa, mutta muistan hänen kädet ja kirjan, jota hän kantoi. Ihmeellistä mitä sitä jääkin mieleen. Joidenkin kuukausien kuluttua tapasin tuon ihmisen uudelleen.Sitten uudelleen. Jossain vaiheessa huomasin hänen olevan Aarre.

…………………………….

Nyt olen Kemissä, jonne saavuin hieman yllättäen. Herätessäni sain idean tänne lähdöstä, koska tahdoin kovasti unohtaa koulun hetkeksi ja kohdata The Queenin. Hänen kanssa tahdoin katsella tanssivia palmuja ja mahtikaloja ja puhua elämistämme. Ikävä kyllä hän oli ollut yön töissä ja oli menossa tulevanakin. Minua harmitti ja häntä myös. Päätin kuitenkin lähteä ja yllättää vanhemmat. Kemin keltaiselle juna-asemalle saavuttuani kello oli 15.20. Kävelin sairaalalle kyselemään, josko äiti olisi töissä. Sisään astuessa näin hänen seisovan vastaanoton ovella ja tekevän lähtöä kotiin. Silitin hänen korvaa ja hän kääntyi yllättyen. Olipa kiva yllättää hänet. Niin pienestä oli kiinni, ettei hän ehtinyt lähteä jo kotiin.

Ajelimme Bökötillä markettiin, jossa päädyin nojailemaan pakastealtaaseen, koska kaksi vaaleanpunaista naista jäivät suistaan kiinni.( Pakastealtaasta löytyy nykyään myös perunamuusia leffaelämä-purkissa ja se on valmista seitsemässä minuutissa, bling.) Välillä kävin tarkistamassa tilanteen ja viemässä jotakin ostoskärryyn. He liikkuivat hyvin hitaasti, mutta mukavaa, että saivat jonkun lauseen vaihdettua. Ennen nojailua ehdin kierrellä melkein kaikki hyllynvälit. Tämä marketti oli kyllä tylsä paikka! Lueskelin siinä sitten pakkauksia ja seurailin ihmisiä. Lopulta naisten päät vilkkuivat limsahyllyn takaa ja vaikutti siltä, että he olivat erkaantumassa toisistaan. Niin tapahtuikin.

Äiti osti minulle mämmiä. Mämmi on aivan ihanaa!!

Ensi yön nukun uudessa pedissä. Valkeassa, levitettävässä sohvassa. Jännää, heh. Täällä on uusia mattoja ja sohva, oikein on mukavan näköistä. Kaunista täällä on kyllä aina ollut. Minä tykkään.

pruut ja töttö

Olisinko hukassa, jos en vastaisi punaiseen puhelimeeni? Onko kaksi puhelimetonta päivää = kaksi päivää hukassa? Kolme puhelimetonta päivää = kolme päivää hukassa..? Ei voi olla niin, sillä minähän olisin täällä tai tuolla, mutta en hukassa. Hitsi jos siis puhelimettomuus korreloi hukassaoloa, niin ihmiset ovat sitten olleet aikoinaa TOSI hukassa.

En minä nyt ole "hukkaan"menossa, kunhan sekoilen, koska kello on kuusi illalla ja tämä tyttö juuri heräsi. Koulusta kotiuduttuani olin aivan töttöröö ja yritin olla vähemmän töttöröö kääriytymällä hetkeksi lämpimään....joo joo tässä on nyt tulos: mähän olen todellakin vaan enemmän töttöröö. Voisin mennä takaisin nukkumaan..



Piponi ja huivini ovat iloni! Ihan älyttömän kauniit tuotokset putkahtivat/ tunkeutuivat luukusta sisälle ja putosivat lattialle. Pipo on suuri,varmasti lämmin ja saappaisiini sopiva. Käsityöt kunniaan! Toinen ilo on kyllä positiivinen palaute työstäni ja vieläpä heti aamulla, jolloin olin aika väsyväsy.

Rovaniemen rantabileissä lämpötila nostetaan hellelukemiin eli tuonne 30 asteeseen. Kuuma, lattialle levitetty hiekka polttelee varpaita ja ainakin osa ihmisistä pukeutuu pienesti..kait. Haluun Rovaniemelle, tosin kylmään lumeen tepastelemaan.

"USKON SUA"

Painoin eloni ekaa kertaa tekstin paitaani ja se näyttää kyllä melkosen hyvälle. Musta teksti punaisella paidalla, jes! Ensiksi paitaan piti tulla ihan eri teksti, mutta kirjaimia asetellessani hokasin, ettei se mahdukkaan siihen. Sapluunoista sai onneksi muotoiltua jos minkälaista sanaa ja lausetta ja nyt siinä lukee "uskon sua". Tuo ei ollut kyllä minun keksimä juttu, mutta eihän se toki mitään haittaa, eikä tee huonommaksi:) Kiitoksia upealle ihmiselle tuosta lauseesta. Huomenna häätyisi sitten ottaa kuva ja lähettää se näyttelyyn.

Löysin kuulokkeet.Minun ilmeet muuttuvat; silmät siristyvät, huulet mutrustuvat, hymyilevät...Kuuntelen kaunista kappaletta, joka tuo kovin elävästi mieleeni viime kevään ja jännittävät tutkimukset. Hassua, että musiikki tuo joskus mieleen jo unohdettuja asioita.Musiikki on ihanaa. Musiikki on tärkeää.

Avaruushiiruli

Enpäs ole hyvin pitkään aikaan tuntenut tuollaista pelkoa, jota tunsin kotimatkalla. Minä vähän pelkään irtoilevia suuria koiria ja kotimatkalla kohtasin bullterrierin ilman omistajaa. Ensiksi kävelin ihan vain rauhassa omissa ajatuksissani, kunnes aloin kuulostelemaan jostain kantautuvaa rapinaa. Käänsin katseeni vasemmalle ja siellä minua katseli valkea koira. Laiton rivakkaammin jalkaa toisen eteen, enkä uskaltanut katsoa taakseni, jos hän olisi tulkinnut sen vinkiksi seurata minua. Kulman taakse päästyäni uskalsin tarkistaa ettei hän jolkotellut perässäni. Ei hän näyttänyt mitenkään vihaiselta paremminkin eksyneeltä. Minulle on vain jäänyt vähän kammoja niistä 12 susikoirasta, jotka ajoivat minua takaa kun olin alle kymmenen ikäinen ja sen tähden pelkäsin tuota eksynyttä yksilöä. Toivottavasti omistaja on löytänyt hänet.

Ikkunalaudalla on avaruushiiri, joka vaihtaapi koko ajan väriä. Aika älytön. Sininen,punainen, keltainen, purppura, vihreä....

Minua voi nyt kysyä mukaan luistelemaan. Luistimet on huippu kunnossa ja vanha jääpallomaila odottaa lyöntejä. Pallojakin on kaksi. Kiitokset isukille. En kyllä varmaan osaa enää edes luistella...pitäisköhän hankkia punainen Jofa-kypärä:)

Heip

Huomenta. Sormeni oli äsken jäätyä kiinni roskikseen, auts! Aurinko paisteli jo hiukan, mutta minne se nyt läksi. Eilen sain nauttia Auringon valosta ja Valon seurasta. Aurinko tuntui jo lämmittävän, kun painatin tuolla lumessa sauvojeni kanssa. Sitten vähän venytteyä ja tepastelua kohti taidemuseota. Aurinko loisti edelleen selkäni takana. Yhdelle taideteokselle piti kyllä naureskella tai pikemminkin sen nimelle. Käykääpä katsomassa teoksia.

Illalla vietin aikaa puhelimessa vaikka kuinka. Puhelin soi uudelleen ja uudellee ja korvan tausta töyttyi ideoista. Onhan se mukavaa, kun ihmiset soittelevat ja kyselevät/kertovat kuulumisia. Sain vinkin mennä elokuviin ja sinne kävellessä alkoi tuntumaan, että saattaisin simahtaa sinne, joten hainkin Makuunista leffan ja vietin koti-iltaa ihan vain omassa seurassa. Kuorin suuren määrän porkkanoita ja tein valkosipulidipin, joka kyllä tuoksahtaa vieläkin. Sinne leffaan ryykään sitten joku toinen ilta. Ai niin ja ihan koko iltaa en viettänyt ypösen yksin, koska leffan loppupuolella Valo tupsahti suihkun raikkaana Koolle ja me jutusteltiin piiitkästä aikaa. Siinä vierähti varmaan melkein kolmisen tuntia, kunnes Ullan oli aika mennä nukkulandiaan. Tänään sitten kohdataan uudemman kerran. Pitäisi rakkauskoruja ostella, heh.

Pian tulee punainen viltti, puolukkaa ja vanhemmat.

Tuvalua

Hämy

Eilinen päivä oli ihan hämy. Kuljin tuolla kadulla, enkä oikein tajunnut mitään. Kaikki oli todella hidasta ja minun katseenikin jäin väillä vasemmalle, valillä olikealle, vaikka oikeasti silmät napittivat jo eteen. Aamulla mielessä oli luistelu, mutta eihän siitä mitään tullut tuollaisessa olossa.Tuo olo oli seurausta kolmesta huonosti nukutusta yöstä ja jumituksesta. Niskat on kyllä vieläkin aika jumissa, joka aiheuttaa hieman ärtymystä. Täytyisi mennä hoitoon ja tiivistää ikkunat.
Olo tuli vasta siinä neljän aikaan, onneksi, sillä sitä ennen minun oli keskityttävä kuvaamiseen. Oli se kyllä aika vaikeaa keksiä miten toinen asettuisi, jotta näyttäisi hyvältä. En minä paljon puhunut. Onneksi saan olla joihinkin otoksiin tyytyväinen ja mukavaa, että toinenkin oli. Ihan hyvää harjoitusta siis.

parhaat palat

Päivän parhaat asiat:
-Tunnuslukujen ymmärtäminen( kvartiilit vielä vähän hakusessa).
-Aamuhetki (tuoretta leipää, Kavelaa, Aarretta, kaakaota, hihii)
-Sauvailu
-Kaakao
-ilman lauhtuminen (huomenna taas -18)

Nyt posket punottaa ja olo on kohtuullisen lämmin. Olen lukenut tänään 50 sivua tilasto-oppia ja sisäistänytkin jotain, josta olen siis iloinen. Nick Cave soipi ja ulkona vinkkaa. Lähden käymään Anttilassa etsimässä 10 metriä pitkää johtoa, jotta sisustaminen etenee, heh. Tänään olisi bändejä tuolla 45ssa, kenties sinne. Jamitkin olisi. Huomenna ei kouluun, vaan jotain muuta uutta työtä tiedossa.

Huvikumpare

muru

Taasen vierailtiin ja haettiin kuvia minun koneelta. Minä tarjosin tattarisuklaakeksejä, jotka olin juuri ottanut uunista. Aika makoisia tuli. Suklaakeksit ovat aina hyviä! Minä sain puolestaan maistaa uutta hedelmäpurkkaa.Tänään on siis ollut leivontailta, joka on lämmittänyt keittiötämme siihen pisteeseen, että siellä tarkeni jopa yhdellä puuvillaisella paidalla. Uuni oli päällä muutaman tunnin, koska siellä valmistui taasen myös leipuskaa. Nyt sitä olisi tarjolla. Nyt katsotaan Tangoa. Olin ajatellut jotain muuta, mutta nyt mennään tangolla.

Ja nyt tuli kyllä paha mieli, ku pyydettiin mukaan Kaijoon enkä mennyt. Miten nopeesti ja joskus niin pienistäkin jutuista tuo mieliala muuttuupi. Ryönä. Tuntuu, että olen huono ystävä. Anteeksi. Suklaakeksit murtuu.

Surumieli ja tekee mieli heittää keksit jonnekin, mutta en heitä. Huomenna tarjoan niitä vaikka yövieraille.

hukassa

Ei mitään hajua, missä minun "lemppari" oppitunti pidetään. Sen piti olla tuolla A-salissa, mutta siellä tapahtuu kyllä aivan jotain muuta. En kehtaa menää availemaan kaikkia suljettuja ovia. Harmittaa vaan, koska tulin tänne ja mitäs täällä nyt tekisi. Höh. Noh puolitoista tuntia ja sitten ainakin on luento, jota varten tein kotitehtävänkin valmiiksi tuossa aamulla.


Just. Kävin veskissä ja kuulin opettajamme äänen kaikuvan jostakin noista käytävän varrella olevista luokista. Hitto.Eihän sinne enää puoleksi tunniksi hyövää mennä. Menipä plörinäksi tämäkin aktivoitumis yritys. Tämä tietää rankkaa itsenäistä opiskelua, jotta nuo tilasto-opit uppoutuvat tajuntaan.

Etsinpäs tässä sitten lentoja...

Sinistä

Tänään kävin kävelyllä ja kuljeskelin joitakin ennen kulkemattomia polkuja pitkin ja menin vihdoin tarkastamaan yhden aidatun alueen, jonka sisältö on kiinnostanut minua jo tovin jos toisenkin. Mahottomasti graffitteja! Yöllä se paikka saattaisi pelottaa..

Pakkasta oli runsaasti ja hupun karva, silmäripsoset ja punalakin alta tursottavat haituvat kuurautuivat valkeaan. Olin Nti Kuura. Toppahousut jalassa ei ollut kylmä. Sillan allakin seisoskelin hetken ja kuuntelin yläpuolella huristavia autoja. Mukava klonksutus kuului, kun autot ylittivät sillan sauman. Kaikkialla oli jotenkin hyvin sinistä.

Kotonakin istuin puolisen tuntia ulkovaatteet päällä eikä ollut yhtään liian kuuma, ei todellakaan. Edelleen minulla on toppikset jalassa ja viltti lämmikkeenä. Jalassa raitasukat ja Mörössä höyryää kaakao(taas!) . Maukkaat bataatti-pottupiirakat lämpenevät oransissa paahtimessa ja kuumaa juomaa on valmistumassa lisää...

Tatuoitu Talo

Virtaa

Vanhempi ja nuorempi

Hana

Under the Bridge

Hävinny

MITEN TÄÄLTÄ VOI VAAN HÄVITÄ YKSI POSTI?!HÄH. No kait nettiin ei kandee luottaa ihan sata nolla. Sinne se sit meni.Ei voine mitään. Juon lämmintä ja lähen jameihin. Mukava ku kävin morjenstaan Riimutieläisiä.

Kävelin Ahvenojalla

Sininen lumi

Ja niin se soi ja se soi

Koko porukka koossa

Soitappa possua

Tuoko on oikia suunta?

Spottia

Kirmailua salissa

Olen löytänyt kaakaon elämääni monen, monen vuoden jälkeen. Mukissa höryää tälläkin hetkellä suloisen tuoksuinen juoma, joka saa nenänikin taas aukeamaan. Tänään olen juonut jo varmasti litran tuota juomaa. Käytän oikeaa jauhetta, enkä juomajauhetta ja se tekee siitä kyllä makiaa.

Tarkistelin lääkäriltäni viinin vaikutusta lääkkeisiini ja hän korjasi väärinkäsitykseni, joten voin pelkäämättä siemaista lasillisen punaviiniä huomenna kuumien flamencorytmien kajahtaessa ilmoille. Minä kun olen aina luullut, ettei biooteilla ollessa saa nauttia alkoholia, mutta luulo tuleekin siitä, että humalatilassa saattaa unhoittaa pillerin, jolloin vaikutus heikkenee.

Porisin aamupäivällä ystäväni Lillianin kanssa ja pyytelin käymään Oulussa. Onhan tänne hieman pitkä matka tuolta Tokajin maasta saatikka sitten USA:sta, mutta aikoi kuitenkin laittaa vakavaan harkintaan. Tännehän on niin helppo löytää, jos vain rahaa on, koska tuo lentsikkabussikin pyrähtää oven eteen.

Koulussa kävin opettelemassa kokouksissa käyttäytymistä ja sitä kuinka siellä nuijitaan asioita. Kirmailin A-saliin, koska olin niin innoissani näkiessäni pitkästä aikaa muutamaa ystävää. Istuin minulle omistetulle tuolille ja välillä suurentelin silmiäni takana istuvalle tytölle jota alkoi naurattaa. Sain kaksi lämmintä halausta takariviltä, jotka kyllä tuntui niin hyvältä. Kesken luennon havahduin välillä kuuntelemaan vierustoverini parran rapsutusta. Se on oikeastaan aika mukava ääni.

Keskusteltiin ensi kesän mahdollisesta seikkailusta tuonne käsivarteen. Vapaata voisi kuulemma ottaa viikon ja voisimme körryytellä autolla ihan minne huvittaa. Eiks kuulosta hyvälle! Saana here i come! ja siellä odottavat ne mielenkiintoiset mittarimadot, jotka koluaa kaikki koivut. Kamera mukaan, mikro päälle ja lähikuvaamaan heidän ilmeitään.

Nyt piipahtamaan kauppaan, jotta potilaalle saadaan banaania. Mieleni on iloinen.

Mulla on LIPPU!!

Keltainen

paranen

Heräsin virkkuna kahdelta yöllä ja odottelin siinä sitten, että kello tulisi seitsemän, jotta kehtaisi nousta. Nukahdin onneksi uudelleen runsaan tunnin kuluttua ja heräsinkin sitten seitsemältä. Nyt ei ole todellakaan kiire! Lueskelin raaaauhassa aamun lehden. Kylppärikujalla sairastetaan Heikkilän Yrjön tautia. Ikävää.

Minulla puolestaan alkaa olo olla aikasta pareman puoleinen. Maanantaina aloitin antibiootit, joita napsitaan 4 päivässä, huh! Kyllä lähtee pöpöt!

Porkkanan tuotantolaskelmat tuli eilen tehtyä viimestä silausta varten. Harmi kun emme tee laskelmia luomutiloista vaan tavanomaisista. Sain onneksi tehdä porkkanasta enkä kukista. Vielä pitäisi miettiä kuinka saisi kustannuksia alemmaksi. Liekkö opettajalle kelpaa sellainen ajatus, että ottaisi tilalle sellaisia matkalaisia. jotka yöpyisivät muutaman yön ja sitä ja ruokaa vastaan tekisivät töitä. Tuolla tavalla voisi säästää hieman työkustannuksissa, jotka näyttäisivät olevan suurin menoerä..Taitaa opettaja kuitenkin kaivata kustannusten alentamiseksi sellaisia tapoja kuten uusien lajikkeiden hommaamista ja viljelyalan kasvattamista, jolloin koneellistettaisiin tiaa...

Koulusta vielä sen verran, että saan tehdä opinnäytetyön mieleisestä kasvista! Vielä ei ole sen aika, mutta sitten myöhemmin. Mukavaa, että edes jonkinmoinen idea on selvillä.


Tuulee....